Kun blogi ahdistaa

Heippa! Mua jännitti ihan hirveästi avata tämä blogi ja katsoa kommentit, sillä viime aikoina tämä blogi on tuntunut ikävä kyllä vaan yhdeltä stressin aiheelta lisää. Ja se tuntuu tosi pahalta, koska tämä on tähän asti ollut aina pelkästään piristävää puuhaa.

Mulle bloggaaminen on tosi tärkeää, mutta jotta sitä pärjää nykypäivänä "blogien kilpailussa" sun täytyisi olla ihan älyttömän aktiivinen, istua koneella päivät pitkät, elää ja hengittää sitä. Tuntuu että mikä tahansa blogi on korvattavissa toisella, kun kaikki muistuttavat toisiaan enemmän tai vähemmän. Tällä hetkellä mulla ei tämän sairastamisen takia ole bloggaamiseen riittävästi voimia ja inspiraatiota, joten koen tämän päivittämisen tosi stressaavaksi. Inhoan tehdä asioita vasemmalla kädellä huitaisemalla ja kun huomaan etten jaksa nyt tehdä niin laadukkaita postauksia kuin haluaisin, tuntuu paremmalta jättää postaamatta kokonaan. Toisaalta taas olen tähän kirjoittamiseen niin tottunut, että mun elämä tuntuu jotenkin tyhjältä ilman sitä.


Blogimaailma on mun mielestä nykyään jotenkin liian julma ja kilpailuhenkinen, vaikka tiedän sortuvani siihen välillä itsekin. Tässä kohtaa se mielestäni kärjistyy hyvin. Mä en sairauteni ja stressaavan elämäntilanteeni takia pysty panostamaan blogiin täysillä ja siitä saan kyllä kuulla jatkuvasti. "Sun blogi on nykyään ihan paska, juokset vaan rahan perässä." Mä tiedän että siellä on paljon myös ihania ja ymmärtäväisiä lukijoita eikä mun tarvitsisi anonyymeistä välittää mutta se ei aina ole niin helppoa varsinkin kun mieli on valmiiksi maassa. Toisaalta tiedosta hyvin sen, että olen tästä harrastuksesta tehnyt taakan ihan itse itselleni, ei siitä voi ketään syyttää. 

Mä oon sairaslomalla vielä viikon ja olen saanut levättyä ihan  hyvin, toisaalta taas aika käy vähän pitkäksi ja on ollut ehkä liikaakin aikaa miettiä kaikkea. Usein mun luova tekeminen tyssää siihen kun keskityn miettimiseen tekemisen sijaan. Ja uskon, että sama ongelma on nyt tämän bloginkin kanssa. Stressaan turhaa mistä ja miten tänne kirjoittaisin ja lopulta se tekeminen jää omien liian korkeiden vaatimusten jalkoihin. Tai yritän miellyttää teitä kaikkia niin, että unohdan olevani se joka blogin sisällöstä loppujen lopuksi päättää.

Uskon, että tarvitsen nyt vaan vähän aikaa ja yritän olla stressaamatta tätä. Mitään virallista bloggaustaukoa en julista, palailen sitten kun hyvältä tuntuu. Ehkä se on huomenna, ehkä parin viikon päästä. Mun täytyy nyt vaan hetki keskittyä ihan muihin asioihin ja olla miettimättä liikoja. Hyvää viikonloppua, palaillaan! 

Ystävänpäivä


When i tell you I love you i don´t say it out of habit or to make conversation. I say it to remind you that you´re the best thing that ever happened to me.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille ihanille lukijoilleni! 


Valentine´s day outfit inspiration

Heippa! Kevättä kohti mentäessä vaatekaappini täyttyy taas vaaleanpunaisen sävyillä ja mikäs väri sopisikaan paremmin huomiseen ystävänpäivään! Me käydään Tonin kanssa perinteisesti syömässä ja leffassa ja oletettavasti näin myös huomenna. Ajattelin pukea päälleni siniset farkut ja vaaleanpunaisen paidan yhdistettynä hopeisiin yksityiskohtiin. Mukaani nappaan uuden Ted Bakerin laukun, jonka esittelen myöhemmin!  Olisi kiva kuulla minkälaisia ystävänpäivä perinteitä teillä on? Kivaa viikonloppua tyypit! 

Kun en saanut apua

Heippa! Mä niin paljon mielummin kirjoittaisin jotain kivoja kuulumisia, mutta kun tämä mun elämäntilanteeni on nyt ollut jotain ihan muuta niin jatketaan nyt vielä vähän tällä samalla linjalla. Onneksi nyt vaikuttaa siltä, että asiat alkaa pikkuhiljaa järjestymään, vaikka eilinenkin aamu alkoi piristävästi sillä, että ajoin autolla ojaan ihan huolella... :-D

Mä en enää pitkään aikaan ole ollut tyytyväinen saamaani hoitoon tuolla mielenterveyspuolella. Vaikka mun syömishäiriö ei ole enää pahemmin oireillut, on mun hoitoa jatkettu tuolla sh-yksikössä paremman puutteessa. Tukikäynnit on toimineet, mutta lääkärin palvelut ei ollenkaan. Lääkäri vaihtuu jatkuvasti eikä häntä saa ikinä kiinni kun tarvitsisi, mulla on pahimmillaan ollut kolme eri lääkäriä kuukaudessa, joista jokainen on eri mieltä siitä mitä sairastan ja miten sitä jotain pitäisi sitten hoitaa. Kun vihdoin tapaan lääkäriä on hänellä minulle viisitoistaminuuttia aikaa ja saan kuulla tämäntyyppistä settiä: "Joo kyllä sulla on varmaan kaksisuuntainen mielialahäiriö, en tiedä mitä tyyppiä enkä nyt taida ehtiä sitä tutkimaankaan, ota tosta lääkettä x se voi vähän auttaa, jatkakaa tästä sitten sen toisen lääkärin kanssa." Mainittakoon tässä kohtaa, että oikea lääkitys on bipolaarihäiriössä tosi merkittävässä roolissa.


Lopputuloksena tästä on ollut se, että kun aloitan lääkkeen x sanoo toinen lääkäri, ettei tuo lääke ole hyvä ja vaihtaa sen toiseen. Kun tapaan kolmatta lääkäriä hän kumoaa edelliset lääkkeet ja aloittaa taas uudet, jolloin mitkään lääkkeet eivät edes ehdi alkaa vaikuttamaan kun ne jo vaihdetaan toisiin. Minulle ei myöskään kerrottu mihin minkäkin lääkkeen on tarkoitus auttaa, lisää vaan pillereitä ja saikkua. 

Mun olo on ollut sanalla sanoen paska, tuo lääkkeiden edestakaisin veivaaminen on vuoroin aiheuttanut mania,- tai masennusjakson ja hetki sitten tästä syystä diagnosoitiin tuo sekamuotoinen jakso, nyt ollaan taas menossa depressioon päin. Tunsin olevani arvoton heittopussi, jonka terveys jää lääkärien erimielisyyksien jalkoihin.

Nyt mä tein sen päätöksen, jota olen pohtinut jo pidempään: siirryin sh-yksiköstä kokonaan yksityiselle lääkärille ja aloitan terapian yksityisellä terapeutilla. Olen kuullut pelkkiä kehuja tuosta lääkäristä ja kun häntä tapasin eilen suorastaan itkin ilosta. Ensimmäistä kertaa mulle tuli luottavainen olo siitä, että mun terveys on ammattitaitoisen ihmisen käsissä ja että häntä oikeasti kiinnostaa miten voin. Hän aloittaa laajat tutkimukset jotta tiedetään varmasti mitä kaikkea aletaan hoitamaan. Terapeutille sain arviointikäynnin heti tiistaiksi. 

Kaikkien näiden asioiden selvittämiseen menee kuitenkin vielä aikaa ja sairaslomalla olen kuun loppuun. Merkonomiksi valmistuminen ei hirveästi kotoa päin etene, mutta tärkeintä on nyt saada itsensä kuntoon. Vihdoin näkyy toivonkipinöitä ja uskon, että asiat muuttuvat pikkuhiljaa paremmaksi. Mua kiinnostaisi kuulla onko teillä ollut vastaavanlaisia kokemuksia eri lääkäreistä?

PS. Ajoin eilen ojaan  koska tie oli niin liukas ja mulla vähän liikaa vauhtia. Mulle tai edes autolle ei onneksi sattunut mitään, selvittiin säikähdyksellä. Mutta se mikä mua huolestutti oli se, että kun seisoin yksin tien reunassa auto ojassa ajoi mun ohitse hiljaa kolme autoa eikä kukaan heistä pysähtynyt kysymään onko kaikki hyvin. Mitä jos tilanne olisi ollut se, että minä tai joku muu siellä autossa olisi oikeasti loukkaantunut ja tarvinnut ohikulkijan apua? Kuten sanottu, tästä selvittiin säikähdyksellä, mutta muistetaan että toisistamme tulisi pitää huolta, jooko? 

Bloggaajaksi Blogipolku portaaliin

Heippa! Mulla on teille jännittäviä uutisia, nimittäin minusta tuli tähtibloggaaja Blogipolku portaaliin! Kyseessä on siis uusi sivusto, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti tuoda bloggaajat ja lukijat yhteen. Blogipolku mm. listaa blogeja ja hakee sinne ilmoitettujen blogien uusimmat postaukset automaattisesti tietyin väliajoin. Eli jos haluat blogillesi lisää näkyvyyttä tai löytää uusia blogeja luettavaksi suosittelen tsekkaamaan tämän sivuston!


Olen tästä tosi innoissani, sillä portaaliin pääseminen avaa varmasti uusia mahdollisuuksia ja tekee bloggaamisesta hieman "virallisempaa" mikä tuntuu hyvältä bloggaajan ammatista haaveilevalle. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin teille, sillä ilman teidän tukea ja ihania kommentteja en olisi ikinä päässy näin pitkälle! Portaali on ihan uusi, joten on mielenkiintoista olla mukana sen kehittämisessä eli jos teillä on jotain parannusehdotuksia niin vien niitä mielelläni eteenpäin. Ulkoasuun on tullut pieniä muutoksia ja  asiat ovat vielä muutenkin vähän kesken, mutta blogin osoite, tyyli tai sisältö ei kuitenkaan tule muuttumaan! 

Kuten sanottu, portaali on ihan uusi ja portaalissa bloggaaminen on mulle uutta, joten mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea tämä tuo tullessaan. Tavoitteena on tietysti se, että te viihdytte täällä vielä entistä paremmin ja että minä bloggaajana saan portaalista tarvitsemani tuen ja lisää inspiraatiota tähän harrastukseen. Kertokaa ihmeessä minkälaisia ajatuksia tämä herättää, kivaa keskiviikkoiltaa! 


Ilmoita blogisi BLOGIPOLKUUN ja tule osaksi yhteisöämme! 


DIY 3D kortit

Heippa! On tässä sairaslomassa edes se hyvä puoli, että kerrankin on aikaa toteuttaa kaikkia harrastusprojekteja, joihin aika ei ole aiemmin riittänyt. Käsitöistä mun suosikkeja on kutominen ja ristipistotyöt, mutta kaipasin vaihtelua ja päätin vähän askarrella. Ensin kauniista papereista muodostui kortteja ja seuraavaksi ajattelin aloittaa leikekirjan tekemisen. 


Mitkä on tämän hetken fiilikset? Pikkuhiljaa paremmat! Kun mulla on sairausjakso päällä mun unentarve vähenee hurjasti ja vaikka nukuttaisi niin uni ei tule, kun mun olo on niin levoton. Uusien lääkkeiden myötä mä oon nyt parina yönä nukkunutkin sitten melkein 12 tuntia ja vielä päikkärit päälle, joten olo alkaa olla vähän levänneempi. Kiitos teille kaikista ihanista ja rohkaisevista kommenteista, ne piristävät nyt kovasti! Olisi kiva kuulla mitä näistä mun askarteluista pidätte, entä tykkäättekö te näperrellä kortteja tai muuta sellaista? Kivaa tiistaipäivää! 

My Princess Outfit

Heippa! Tässä olisi nyt asukuvia tässä postauksessa esittelemästäni kukkamekosta! Mulla on tosiaan vielä pari viikkoa sairaslomaa mikä on musta tosi masentavaa, joten päätin piristää itseäni pukeutumalla kauniisti. Mä oon tähän mekkoon täysin rakastunut, ruusuprintti on niin nätti ja siinä on paljon kauniita yksityiskohtia. Otin tällä kertaa asukuvat sisällä, toivottavasti huonompi kuvanlaatu ei teitä hirveästi häiritse! Voi että mä odotan kesää, jolloin kauniita asuja ei ulos lähtiessä tarvitse peitellä toppatakilla, hahah.


Jotta mä en kotona ihan tylsistyisi kuoliaaksi, olen aloittanut monta uutta käsityö,-ja askarteluprojektia. Niiden parissa aika kuluu nopeasti ja on sellainen olo, että saan ainakin jotain näkyvää aikaiseksi, vaikka väsyttäisi. Niistä lisää myöhemmin! Nyt ajattelin lähteä pienelle kirppiskierrokselle. Olisi tosi kiva kuulla mitä tykkäätte tästä asusta ja mun kampauksesta! Mukavaa maanantaita!