Rakas Joulupukki...

30 marraskuuta 2014

Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä, miten ihanaa!  Sen kunniaksi ajattelin näyttää teille mitä toivon tänä vuonna joululahjaksi.  Mun mielestä on ihanaa lukea toisten jouluaiheisia postauksia ja etenkin nämä joululahjatoiveita käsittelevät postaukset on mun suosikkeja! Tätä oli tosi kiva tehdä ja samalla haaveilla mitä kaikkea olisi kiva saada, vaikka eihän joulussa ole tärkeintä materia, vaan se ihana tunnelma ja perheen kanssa yhdessä olo. Rakastan antaa muille lahjoja, on niin ihanaa suunnitella, mistä toinen eniten ilahtuisi. Monta lahjaa olen jo ostanut, mutta vielä on joitakin juttuja hankkimatta. Kyselin edellisessä postauksessa teiltä jouluisia toivepostausehdotuksia, kiitos kaikille niitä lähettäneille! Sain paljon kivoja postausideoita, joista koitan toteuttaa mahdollisimman monta!


1. Lexington-tuotteita. Kuten ootte varmaan jo huomanneet, oon hurahtanut ihan täysin kyseiseen merkkiin. Ne on klassisen tyylikkäitä ja laadukkaita, oikein arjen luksusta!  Niin Lexingtonin vaatteet, tekstiilit kuin astiatkin ovat tervetulleita! 

2. Uusi kannettava. Mun tietokone on monta vuotta vanha ja vetelee viimeisiään, jatkuvasti pelkään koska se hajoaa lopullisesti...Tietokone on mun tärkeimpiä tavaroita ja se on blogiharrastukseen aika välttämätön. 

3. Michael Korsin lompakko. Sellaisesta olen haaveillut jo pitkään ja melkein sellaisen Stocmannilta ostin, mutta koska en osannut päättää väriä, se jäi kauppaan ja nyt harmittaa. Ehkä Pukki toisi minulle sellaisen ja päättäisi värin puolestani? :-D

4. Kapselikahvinkeitin. Rakastan erikoiskahveja ja olisi ihanaa, jos voisin valmistaa niitä kotona. Miten ihanaa olisikaan aamuisin kirjoitella blogiin ja nauttia kupillinen kuumaa cappuccinoa! 

5. Uggien hoitosetti. Ostin ensimmäiset Uggini ja ne on kyllä olleet jalassa lähes päivittäin. Ne on niin älyttömän pehmoiset ja mukavat jalassa! Haluan kenkieni pysyvän kauniina jatkossakin, joten tuo hoitosetti olisi ihan ehdottoman hyvä! 

6. Iittalan Essence viinilasit. Haluan, että astiani ovat ajattomia ja keskenään hyvin toisiinsa sopivia, ja nämä Iittalan viinilasit näyttävät juuri nämä kriteerit täyttävän. ♥ Tykkään muutenkin paljon kaikista Iittalan kirkasta lasia olevista astioista, maljakoista ja tuikkukipoista, joten ne olisivat tervetulleita myös!

7. Daniel Wellingtonin rannekello. En omista yhtäkään rannekelloa, joten tämä olisi oikeasti tarpeellinen! Mustaa tai ruskeaa nahkaa kultaisine yksityiskohtineen.

8. Gant-tohvelit. Tykkään hirmuisesti Gantin tuotteista ja etenkin nuo tähtikuviolliset tohvelit ovat olleet ostoslistallani jo pitkään...

9. Koruja, kosmetiikkaa, asusteita jne. Joka joulu niin pitkään kun muistan, olen saanut joululahjaksi hajuvesiä, koruja ja muita tyttömäisiä juttuja. Niitä toivoisin nytkin!

Tälläisiä toiveita tänä vuonna, toivottavasti tykkäsitte tästä postauksesta! Tänään on sunnuntai mikä on mun mielestä viikon paras päivä! On niin ihanaa vain olla ja rentoutua blogin parissa ja pikkuhiljaa valmistautua alkavaan viikkoon. Mulla on tosi jouluinen fiilis ja ajattelin sitä tänään vielä kohottaa leipomalla pipareita!   Rentouttavaa sunnuntaita!

Mitä te toivotte joululahjaksi?

Jouluisia toivepostausideoita?

28 marraskuuta 2014

Joulu on mulle vuoden parasta aikaa ja haluan sen näkyvän myös blogissani. Kuulun juuri niihin ihmisiin, jotka jo marraskuussa laittavat joulukoristeita kotiinsa, ostavat lahjat, leipovat ja askartelevat joulukortteja. Mulla on itsellä paljon jouluisia postauksia jo suunniteltuna, mutta haluaisin tietää minkälaisia jouluisia toivepostauksia teillä lukijoilla olisi? Kertokaa niitä ja yritän sitten toteuttaa niistä mahdollisimman monta! 


Nyt toiveita tulemaan!

Testauksessa Selfie Stick

26 marraskuuta 2014

Pääsin tekemään yhteistyötä suomalaisen Selfieshopin kanssa ja sain heiltä testattavaksi supersuositun Selfie Stickin bluetooth-kaukosäätimellä. Kaikki selfieitä ottaneet ovat varmaan huomanneet kuinka haastavaa se on, varsinkin jos kuvaan pitäisi saada mahtumaan useampi henkilö. Käden pituus ei riitä ja puhelin putoaa helposti kun yrität yhtäaikaa tarkentaa ja saada kaikki ystäväsi näkymään kuvassa. Selfie Stick tarjoaa tähän ongelmaan ratkaisun ja se soveltuu hyvin mm. lomamatkojen,- urheilutapahtuminen,- videoiden,- konserttien,- sekä juhlien kuvaamiseen.

Selfie Stickin teleskooppivarren pituus on 20-97 senttiä, saat pitkän varren ansiosta otettua kuvan hyvin kaukaa, mutta varren saa helposti lyhennettyä käsilaukkuun mahtuvaksi. Se soveltuu kaikkiin yleisimpiin matkapuhelinmalleihin, kuten Iphone ja Samsung. Selfie Stick sopii myös digikameroihin, joissa on 1/4 tuuman ruuvi. Sen käyttäminen on todella helppoa: kiinnität vain puhelimen varren päässä olevaan telakkaan, laitat Bluetooth-kaukosäätimen päälle, laitat puhelimesta bluetoothin päälle ja yhdistät puhelimen kaukosäätimeen. Avaa puhelimen kamera ja nyt voin napata kuvan painamalla kaukosäädintä. 


Eilisen päivän testailin uutta selfiekeppiäni ja täytyy sanoa, että se on kyllä ihan superkätevä! Kun ei enää tarvitse yhtä aikaa yrittää tarkentaa kuvaa sekä painaa "ota kuva"-nappulaa puhelimesta, kuvista tulee parempia ja epätarkkoja/heilahtaneita kuvia tulee vähemmän. Kannattaa kiinnittää kaukosäädin selfiekepin nauhaan, jottei pikkuinen säädin pääse katoamaan. Jos haluat hyviä kuvia ja nopeasti, suosittelen Selfie Stickiä Sinulle. 

Mulla on teille blogini lukijoille koodi, jolla saatte tilattua Selfie Stickin ilman toimituskuluja 30.11. saakka! Joten nyt kannattaa tilata useampi vaikka joululahjaksi! Käyttäkää tilauksen yhteydessä koodia BLOG1

Kyseisen Selfie Stickin löydät TÄÄLTÄ hintaan 19,90 €.


Onko Selfie Stick teille ennestään tuttu?

Erityisherkkä

23 marraskuuta 2014

Mä oon pienestä lapsesta asti kokenut olevani hyvin monella tavalla erilainen kuin muut. Pohdiskellut, itkenyt ja stressannut enemmän kuin toiset, kiinnittänyt huomiota mitä kummallisempiin yksityiskohtiin ja säikkynyt sekä pelännyt vähän kaikkea. Toisaalta olen myös todella luova, positiivinen ja empaattinen. Olen tuntenut oloni ulkopuoliseksi ja miettinyt hyvin paljon mistä on kyse. Vähän aikaa sitten löysin artikkelin erityisherkistä ihmisistä (higly sensitive person) ja tajusin löytäneeni vihdoin nimen tälle kaikelle. Kuulun erityisherkkiin ihmisiin. 

"Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus. Erityisherkän ihmiset hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä se ilmenee tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden         käsittelykykynä. Herkän ihmisen voimakas kokemusvaailma on vaikeasti avattavissa ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Monet erityisherkät tuntevat olevansa ulkopuolisia ja erilaisia tämän vuoksi. Erityisherkkyys lisää altiutta kuormittua ja herkät voivat kokea ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä. Tunnistaessaan ominaisuuden itsessään, herkällä on paremmat valmiudet huolehtia jaksamisestaan." Lainaus täältä*

Minkälaisissa asioissa erityisherkkyyteni sitten näkyy? Huomaan helposti yksityiskohdat ja vivahteet ympäristössäni sekä muissa ihmisissä ja muiden mielialat vaikuttavat minuun voimakkaasti. Jos joku mun läheinen itkee, mä liikutun siitä niin paljon että alan itsekin itkemään. Jos toinen ihminen vaikuttaa huolestuneelta, minua huolettaa mikä häntä huolettaa. Toisaalta, jos ihmiset ympärilläni ovat iloisia, minäkin olen. Kiireisenä päivänä väsyn hyvin äkkiä ja illalla mun täytyy päästä lepäämään pimennettyyn huoneeseen, jossa ei ole ärsykkeitä. Töissä tapaan valtavan määrän ihmisiä ja koska ihan luonnostani tarkkailen heidän mielialaansa, olemistaan ja käyttäytymistään, uuvun nopeasti sillä jatkuva pohdiskelu ja tarkka aistiminen vie voimia. Olen todella ääniyliherkkä, tietyt kovin arkisetkin äänet tekevät oloni hyvin epämukavaksi ja ärsyyntyneeksi. Esim. vaikka olen hyvin eläinrakas, koiran haukkuminen on hirvein ääni ikinä ja imuri todella hermoja raastava kapistus.


Murehdin jatkuvasti niin omia kuin muidenkin asioita, mikä on todella stressaavaa. Muutenkin mä mietin kaikkia asioita todella syvällisesti, pohdiskelen asioiden eripuolia ja mietin tarkkaan suhtautumistani asioihin. Mietin aina ennenkuin toimin. Uppoudun helposti omiin ajatuksiini pitkäksikin aikaa ja säikähdän kamalasti kun joku keskeyttää minut ja palauttaa takaisin tähän hetkeen. Haluan olla aina paras kaikessa ja vaadin itseltäni todella paljon. Olen hyvin tunnollinen ja yritän kovasti välttää virheiden tekemistä ja asioiden unohtamista. Kun omasta mielestäni mokaan jotakin, en pääse siitä yli vaan jään märehtimään asiaa päiviksi. En saisi tehdä virheitä. Mua ärsyttää suunnattomasti, jos mun pitää yrittää tehdä liian monta asiaa kerralla. Mulla on tarkat rutiinit arjessa enkä halua, että niistä lipsutaan. Haluan tehdä asiat niinkuin olen ne tähänkin asti tehnyt, inhoan kaikenlaisia muutoksia ja reagoin niihin kovin voimakkaasti. Olen hyvin tuntoherkkä ja siksi mulle on tärkeää, että vaatteet ja tekstiilit tuntuvat hyvältä ihoani vasten.  Tämä selittää osittain sitä, miksi ostan mieluiten laadukkaita ja hyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, en voi sietää huonolaatuista, ryppyistä tai kutittavaa kangasta ihoani vasten. 

Koska erityisherkkä reagoi negatiivisiin asioihin erittäin voimakkaasti ja huonot kokemukset (kiusaaminen, hylkääminen, syyllistäminen) vaikuttavat heihin syvästi, saattaa erityisherkkyys altistaa mielenterveysongelmille. Ehkä tämä piirre vaikutti osittain siihen, että sairastuin masennukseen ja anoreksiaan?
Järjestän elämäni aina siten, että pystyn välttämään minua kuormittavia tilanteita, haluan suojella itseäni asioilta, paikoilta ja ihmisiltä, jotka ahdistavat minua. Tästä hyvä esimerkki on se, että lapsena en ikinä mennyt kenenkään luokse yökylään. En ikinä. Mun ensimmäinen yökyläily tapahtui muistaakseni 12-vuotiaana! :-D Mulle nukkuminen on ollut vauvasta asti hankalaa ja mua ahdisti kovasti ajatus siitä, että mun pitäisi yrittää nukkua jossain muualla kuin kotona. Tiesin, että mua ahdistaisi yökylässä, joten en koskaan mennyt sinne. Jos totta puhutaan, en mielelläni vieläkään yökyläile... Edelleen multa jää paljon hienoja asioita ja reissuja tekemättä, sillä yritän välttää uusia ja mulle vieraita tilanteita, joissa saattaisin ahdistua. 

Erityisherkkyys on tullut ihmisten tietoisuuteen vasta vähän aikaa sitten ja aihe on ollut paljon esillä sosiaalisessa mediassa. Kuuntelin yhtenä päivänä radiosta keskustelun aiheesta ja ainakin mulle se toi vaan pahan mielen. Koko asia tuodaan esiin hirveän negatiivisesti ja mulle tuli sellainen olo, niinkuin me oltaisiin jotenkin huonompia kuin muut. Asiaa liioitellaan ja siitä annetaan ihan vääränlainen kuva, kuin kyse olisi vähintään jostakin persoonallisuushäiriöstä. Mutta kuten sanottu, erityisherkän voimakasta kokemusmaailma on vaikeasti avattavissa ihmisille, joka ei itse ole erityisherkkä. 


Vaikka erityisherkkyys kuormittaa ja ahdistaa minua paljon, koen sen silti hienona asiana. Kun oppii ymmärtämään omaa herkkyyttään, sen voi kääntää vahvuudeksi. Olemme hyvin luovia ja taiteellisia, meillä on kyky liikuttuva ja olemme empaattisia. Mulle on helppo puhua ja olen hyvä kuuntelija, sillä pystyn hyvin asettumaan toisen ihmisen asemaan. Koska ajattelen asioita niin syvällisesti ja monelta kantilta, olen hyvä ratkomaan ongelmia. Olen todella järjestelmällinen ja osaan hyvin aikatauluttaa asioita. Erityisesti ihmisten parissa työskenteleville erityisherkkyys on suuri vahvuus ja siksi monet meistä hakeutuvatkin opetus- sosiaali-, ja hoitoaloille. Herkkä voi elää elämäänsä täydemmin, sillä meillä on kyky aistia arjessa pieniä ja kauniita yksityiskohtia, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä huomiota. Itse olen huomannut tästä olevan hirveästi hyötyä kun otan kuvia.

Oletko sinä erityisherkkä, 
tai minkälaisia ajatuksia koko asia sinussa herättää? 

Huhuu, onko siellä ketään?

20 marraskuuta 2014

Huomasin aamulla, että Annika O.n blogissa oli kirjoitettu postaus asiasta, jota olen itsekin viime aikoina paljon miettinyt. Vaikka hän aiheesta kirjoittikin melko tyhjentävästi, haluan kuitenkin kirjoittaa siitä vähän omia ajatuksiani teille. Miksi blogeja ei enää kommentoida?

Aiemmin sain teksteihini kymmeniä  kommentteja, mutta nykyään niitä tulee vain muutamia. Tilastot kuitenkin näyttävät, että kävijämäärät kasvavat tasaiseen tahtiin, joten kyllä siellä ruudun takana taitaa ihmisiä kuitenkin olla? Valitettavasti niinkuin Annikakin totesi, bloggaaminen tuntuu  usein yksinpuhelulta. Mulle bloggaamisessa on aina ollut tosi tärkeää säilyttää vuorovaikutus lukijoiden kanssa, mutta jos kommentteja ei tule, se ei onnistu. Ihmiset haluavat saada palautetta ja kiitosta tekemisistään, niin myös minä ja siksi joskus turhauttaa kun en useiden tuntien työstä saa mitään palautetta. Sama kun useiden tuntien maalauksen jälkeen saisit valmiiksi taulun, mutta kukaan ei kertoisi sinulle miltä se näyttää. En tiedä onko postaukseni hyviä vai huonoja, mitä pitäisi kenties parantaa? On mahdotonta kehittyä, jos ei tiedä mitä pitäisi kehittää. 

Lohduttavaa on kuitenkin, etten ole yksin tämän asian kanssa. Kun selaa Suomen suosituimpien ammattibloggaajien blogeja, näkyy kommenttikato sielläkin. Monesti olen lukenut jostain loistavasta, täydellisiä kuvia sisältävästä blogista hyvän tekstin, huomaten ettei sitä ole kukaan kommentoinut, vaikka teksti on julkaistu ajat sitten ja postauksen tekemiseen on nähty hirveästi vaivaa. Miksi näin? 
Mä luen tosi monia blogeja, mutta todella harvoin kuitenkaan kommentoin, ellei mulla ole todella jotain sanottavaa lukemastani postauksesta.  Jotenkin vaan se kommentointi jää, vaikka tiedän että pari  ystävällistä sanaa, voisi bloggaajaa kovastikin piristää. Nyt kyllä ajattelin itsekin Annikan tavoin alkaa blogeihin enemmän kommentoimaan, ja haastan siihen teidätkin,  ehkä me saataisiin yhteistuumin vielä asia korjattua? Moni on lopettanut blogin juuri siksi, että blogin kirjoittaminen tuntuu henkilökohtaiseen päiväkirjaan kirjoittelulta, koska vuorovaikutus lukijoiden kanssa  puuttuu. Suosikkiblogit voisivat myös kehittyä entistä paremmiksi, jos kertoisimme mikä blogissa on hyvää ja mitä voisi vielä parantaa?  Haluaisin vaan niin kovasti saada vastauksen sille, miksi emme enää kommentoi. Eikö meillä vaan ole postauksiin enää mitään kommentoitavaa vai onko meistä tullut jotenkin kiireisempiä? 


Mikä saa teidät kommentoimaan lukemianne blogeja? 
Mistä kommentoimattomuus teidän mielestä voisi johtua?

@Instagram

19 marraskuuta 2014

Heippa! Mun Instagramiin on taas kertynyt iso kasa uusia kuvia, joista kokosin teille tuttuun tapaan muutaman kollaasin. Niinkuin äsken blogin Facebookkiin päivitin, mulla on ollut tänään kiva päivä nimittäin ensin töissä ollessani ystävällinen rouva tuli kertomaan minulle, kuinka hymyni on niin kaunis että suorastaan houkuttelen asiakkaita tulemaan liikkeeseen. Töiden jälkeen kauppoja kierrellessäni tuli eräs blogini lukija mua moikkaamaan, sain halin ja otettiin yhteiskuva. Tästä jäi niin hyvä mieli!  Pienillä teoilla ja ystävällisillä sanoilla voi piristää toista kovasti, muistetaan tämä ja ollaan mukavia toisillemme! Näiden kuvien myötä, kivaa keskiviikkoa teille!

Instagramissa voit seurata mua nimellä @kristiina_laakso

1. #OOTD, juuri töihin lähdössä! Tykkään muuten tästä asusta hirmuisesti!  2. Kuva viime sunnuntailta, kotona rentoutumista kaakaon ja hyvän kirjan parissa! 3. Meillä on aina kukkia maljakossa, ne vaan on niin kauniita ja tekevät kodista entistä kodikkaamman näköisen. Tässä vaaleanpunaiset neilikat meidän olkkarinpöydällä. 4. Blogissakin nähty uusi Michael Korsin laukkuni, tämä on vaan niin ihana! 

1. Selfie. 2. Kuva Tampereen Stockmannilta, jossa olin shoppailemassa jokin aika sitten. Ostin kuvassa näkyvän Lexingtonin tyynyn sekä harmaavalkoisen viltin. 3. Lisää Lexingtonia, tuolta Tampereen reissulta ostin myös mm. nuo mukit. Oon niin rakastunut kyseiseen merkkiin!  4. Olkkarinpöydällä tällä hetkellä olevat ruusut sekä tarjotin. 

1. Selfie juuri huollettujen ripsenpidennysten kera. Olen kyllä noihin ripsiin jäänyt ihan koukkuun, en enää osaisi elää ilman! 2. Herkullinen välipala, vadelmasmoothieta! 3. Ihana chow chow-koirani Misty, joka asustaa vanhempieni luona. Onneksi perjantaina pääsen sitä taas katsomaan, on niin kova ikävä!   4. Vielä yksi kuva meidän olkkarista. 

Mikä oli kivoin kuva?

Michael Kors

16 marraskuuta 2014

Heippa! Mun viikonloppu on sujunut mukavasti, toivottavasti teilläkin!  Lauantaipäivän olin töissä ja myöhemmin illalla suunnattiin Tonin kanssa kavereiden luokse iltaa viettämään. Tämä sunnuntai on kulunut rennosti kotona, nukuin myöhään, siivoilin kotia ja hetki sitten heräsin parin tunnin päikkäreiltä. Lepo on kyllä tehnytkin hyvää, nyt on paljon virkeämpi olo! Aina jos vaan mitenkään mahdollista haluan pitää sunnuntait tälläisinä kotona rentoilupäivinä, on niin ihanaa kun on yksi päivä viikossa, jolloin saa vain levätä ja tehdä asioita joista nauttii! Nyt ajattelinkin tulla teille naputtelemaan uudesta laukustani, jonka ostin vähän aikaa sitten. Oon haaveillut Michael Korsin laukusta jo tosi pitkään ja viettänyt useita tunteja selaillen nettikauppoja miettien, mikä olisi mulle se paras laukku. Kriteereinä oli, että laukun pitäisi olla riittävän iso ja helposti yhdisteltävissä moniin erilaisiin asuihin, jotta sitä tulisi päivittäin käytettyä. Musta olisi tietysti ollut varma valinta, mutta koska lähes kaikki omistamani laukut ovat mustia, halusin jonkin toisen värisen. 

Lopulta päädyin tähän ruskeaan laukkuun MK-printillä. Mulle sattui tosi hyvä tuuri, olin nimittäin jo tilaamassa tätä itselleni Zalandosta, kunnes sattumalta huomasin samanlaisen ja täysin käyttämättömän myynnissä Facebookin MK-kirppiksellä hyvään hintaan. Kaupat tehtiin ja tämä ihanuus saapui luokseni, mä olen tähän laukkuun kyllä rakastunut ihan täysin! 


Viime lauantain Tampereen-reissulla kävin ihailemassa erilaisia Korsin tuotteita Stocmannilla, on ne kaikki vaan niin ihania! Etsinnässä olisi nyt ainakin uusi lompakko, joka sopisi hyvin yhteen tämän laukun kanssa. Myös MK.n rannekello houkuttaisi, sillä mä en rehellisesti sanottuna omista yhtäkään rannekelloa mikä on kyllä puute! 

Mun ilta jatkuu blogin parissa, koitan saada kommentteihinne vastailtua, hoitaa yhteistyösähköpostit sekä kirjoitella vähän tulevia postauksia. Myöhemmin voisin vielä ainakin käydä saunassa ja katsoa jonkin kivan leffan. Mitä teidän sunnuntaipäiviin kuuluu? Hyvää alkavaa viikkoa! 

Tykkäättekö te Michael Korsin tuotteista?

Lexington Love

13 marraskuuta 2014

Heippa! Tänään mulla olisi teille vähän sisustusasiaa! Me ollaan Tonin kanssa sisusteltu meidän asuntoa oikein urakalla tässä syksyn mittaan. Ollaan ostettu uusi matto olkkariin, uusi tv-taso, olkkarin pöytä, laitettu seinille lisää tauluja ja koristeita sekä ostettu uusia tekstiilejä. Asuntomme värimaailma on vaalea, paljon valkoista ja harmaan eri sävyjä ja nyt aloimme kaipaamaan tänne vähän lisää väriä. Päädyttiin punaiseen ja tummansiniseen, sillä ne sopivat kauniisti yhteen valkoisen ja harmaan kanssa. Mun sisällä on jo pitkään asunut suuri Lexington-fani, mutta en ole aiemmin kuitenkaan heidän tuotteitaan omistanut. Viime viikonloppuna olin shoppailemassa Tampereen Stockmannilla ja sieltä sitten tarttuikin mukaan Lexingtonia kotiimme koko rahalla! ♥ Olen vähän sellainen, että kun johonkin merkkiin hullaannun, antaudun sille heti kerralla koko sydämestäni keräten itselleni kunnon kokoelman, hahah! :-D Paljon ihania juttuja jäi vielä kaupan hyllylle, näistä toiveista täytyy kyllä vinkata Joulupukille! ;) Tässä kuvia Lexington-ostoksistani, ne sopivat ihan täydellisesti tarkoitukseensa eli kotiimme väriä antamaan, vai mitä mieltä olette?


Ehdottomaksi lemppareiksi näistä ostoksistani nousi tämä Lexingtonin tyyny sekä harmaavalkoinen viltti! Molemmat ovat niin laadukasta materiaalia, että ovat kyllä jokaisen euron arvoiset. Tuota vastaavaa vilttiä on beigenä yksi kappale myynnissä työharjoittelupaikassani Sapirassa ja olen sitä lähes päivittäin käynyt hypistelemässä ja ihastelemassa sen pehmeyttä ja klassisen tyylikästä ilmettä. Olisin muuten ostanut sen, mutta beigenä viltti ei olisi asuntoomme sopinut lainkaan. Kun näin Stockalla samaisen viltin harmaana, oli ostopäätös sinetöity, hahah. 


Viltin ja tyynyn lisäksi ostin vielä kolme mukia, patalapun sekä siihen sopivan keittiöpyyhkeen. Kaikki ostokseni ovat olleet kovassa käytössä, tälläkin hetkellä istun sohvannurkassa tietokone sylissä Lexingtonin tyyny seläntakana, uuteen vilttiin kääriytyneenä yllä näkyvä muki kädessäni täynnä höyryävän lämmintä kaakaota. Tämä on ehdottomasti paras tapa rentoutua pitkän työpäivän jälkeen!  

Pidättekö te Lexingtonin tuotteista?

Ugg - Parhaat talvikengät

09 marraskuuta 2014

Mulla on ollut taas niin kiirettä että huhhuh, mutta nyt olen tämän sunnuntain onneksi saanut vaan rentoutua. Koulu, työssäoppiminen ja sosiaalinen elämä täyttää mun päivät niin, ettei bloggaamiselle ole ollut aikaa, siksi nyt tuntuukin niin ihanalta istahtaa blogin ääreen pitkästä aikaa oikein ajan kanssa! Kiire ei valitettavaasti ole helpottamassa vaan päin vastoin, mun pitäisi nimittäin alkaa suorittamaan ensimmäistä tutkinnon osaa töissä ja koulussa. 
Nyt en kuitenkaan halua tätä enempää koulujuttuja miettiä, vaan keskittyä kivempiin asioihin, nimittäin mun uusiin kenkiin! Oon viime aikoina shoppaillessani panostanut määrän sijasta laatuun. Olen päättänyt hankkia itselleni turhien H&M-heräteostosten sijaan laatumerkkien tuotteita, joiden tiedän kestävän käytössä pitkään. Loppujen lopuksi on minusta järkevämpää maksaa jostakin asiasta kerralla enemmän ja nauttia siitä pitkään, kuin vähän väliä ostaa halvempia juttuja, jotka eivät kestä aikaa tai käyttöä ja jotka sitten hetken päästä päätyvät kirpparille vietävien tavaroiden laatikkoon. Tällä hetkellä vaatekaappini pursuaa heräteostoksia, joita en ole käyttänyt kertaakaan, kuinka paljon järkevämpää sinne olisikaan hankkia vain sellaisia vaatteita, joita tiedän käyttäväni jatkuvasti useita vuosia. Nyt hitaasti mutta varmasti yritän kasata itselleni sitä kuuluisaa the täydellistä vaatekaappia.

Vaikka merkki ja hinta eivät aina takaa laatua, on yksi asia joihin tiedän kannattavan panostaa. Nimittäin Uggit. Mä olen sellaisia itselleni himoinnut jo vuosia ja nyt sitten ne itselleni hankin, enkä voisi olla enää tyytyväisempi! Olen Uggeista kuullut paljon hyvää palautetta ja voin kyllä kehuihin yhtyä. Kengät ovat tosi lämpöiset ja tuntuvat jalassa supermukavilta, ne on helppo vetää jalkaan ja ovathan nuo niin kivannäköisetkin! Oikein hoidettuina Uggit kestävät useita useita talvia, kuten Heli toteaa Strictly Style-blogissaan. Suosittelen kaikkia Uggien omistajia tuon postauksen lukemaan, jotta kenkäsi säilyvät varmasti kauniina vuodesta toiseen.  

Mitäs pidätte, eivätkö olekin suloiset? ;) Nyt minä jatkan rentoa sunnuntai-iltaani menemällä saunaan oikein pitkän kaavan kautta, myöhemmin voisin vielä katsoa jonkin kivan leffan uuteen Lexington-vilttiini kääriytyneenä kaakaomuki kädessä. Eilisen vietin Tampereella shoppaillen ja niistä ostoksista kerron teille lisää myöhemmin! Rentouttavaa illanjatkoa teille! 

Onko täällä muita UGG-faneja?

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan